Hääkakku ystäväpariskunnalle

Ystäväpariskunta vietti ”toisia” häitään (vihkisormukset kun vaihdettiin jo talvella Thaimaan lämmössä) toissa viikolla ja minä sain kunnian tehdä kakun heidän juhliinsa. Toiveena oli saada noin 60 hengelle riittävä kerroskakku raikkailla täytteillä. Morsian oli alunperin ajatellut haluavansa valkoisella sokerimassalla kuorrutetun luomuksen, mutta päätyikin viime metreillä harmaan sävyyn. Mutkien kautta myös koristeiksi suunnitellut valkoiset sokerimassakukat vaihtuivat aitoihin kukkiin.

Kakku muodostui kolmesta kerroksesta; alimmaisena 9 munan pohja (ø 26 cm / n. 27 hengelle), keskellä 7 munan (ø 24 cm / n. 21 h) ja ylin kakku on 5 munan (ø 22 cm / n. 15 h). Kakun täytteinä on hyviksi havaitut mustikka- ja vadelmamousset ja sokerikakkupohjien kostutukseen käytin sulatettujen pakastemustikoiden mehua.

Harmaa sokerimassa on sekoitettu mustasta ja valkoisesta massasta. Sokerimassan alle kakun pintaan levitin tarttumapinnaksi ja eristeeksi ihan ohuen kerroksen kermavaahtoa. Mikäli kakut olisi tehty valmiiksi jo juhlia edeltävänä päivänä, niin olisin käyttänyt kerman sijaan kreemiä, mutta nyt pärjäsi oikein hyvin näinkin. Päälle spritsasin vielä nopeasti kiekuraa kaupan sokerikuorrutteella ja koristukseksi asettelin morsiamen isän avovaimon tuomia kukkasia.

Tämä oli ensimmäinen koskaan tekemäni kerroskakku, joten vähän jännitin miten projekti ylipäätään onnistuu ja kuinka morsiamen hankkima kakkuteline toimii käytännössä. Homma sujui kuitenkin suht’ ongelmitta, vaikka aikaa siihen sai kyllä kulumaan ja vähän kiirus meinasi juhlapäivänä täten tulla. Kakun ulkonäköön oltiin tyytyväisiä, kuin myös makuun. Hyvä että kerkesin kuvat räpsimään kun niin kiireellä olivat vieraat sitä tulossa leikkaamaan. Ja kun kuvien ottamisen ja oman ruokailuni jälkeen kävelin seuraavan kerran tarjoilupöydän ohi, niin kakusta oli enää alimmainen kerros osittain jäljellä.. Eli kakku meni kuin kuumille kiville. Hyvä niin. :)

Vielä kerran oikein paljon onnea avioparille K&R. ♥

(Morsiamen polttarikakku.)

Aino Marian kakku

Entinen hoitolapseni Aino täytti tällä viikolla 7 vuotta.  Ainon ja hänen 4 vuotta täyttävän pikkuveljensä yhteisiä synttärijuhlia vietetään tänään ja minulta toivottiin kekkereihin kakkua parillekymmenelle hengelle. Viime vuonna yhteissynttäreitä taidettiin juhlia Eeli-veljen Salama McQueen -kakun voimin, joten tällä kertaa kakku toteutettiin Ainon toiveiden mukaisesti.

Aino oli käynyt äitinsä kanssa selailemassa blogiani ja neiti oli ihastunut Sydämellisen kakun koristeluun, ja halusikin siis vastaavaa omaankin kakkuunsa. Lisäksi hän toivoi kakun päälle etunimiensä ensimmäiset kirjaimet, kun ”AM” on kuulemma hänen taiteilijanimensä. :)

Hain koristeluun inspiraatiota Ainon ihailemasta kakusta, mutten kuitenkaan täysin vastaavaa halunnut tehdä joten rohkenin ottaa taiteellisia vapauksia sen suhteen. Kaapissa oli ennestään monen värisiä sokerimassoja ja marsipaaneja, joten en lopulta viitsinyt lähteä ostamaan kaupasta punaista marsipaania ruusuja varten, vaan käytin jo olemassa olevia värejä. Ruusut muotoilin Odensen kuningatarmarjojen makuisesta mantelimassasta, johon sekoitin hieman violettia sokerimassaa. Köynnös on Odensen päärynänmakuista marsipaania ja vaaleanpunainen kansi vastaavasti mansikanmakuista. Pikkukukat ovat sokerimassaa ja kirjaimet spritsasin tummalla suklaalla. Kakun välissä on Ainon toiveesta mustikka- ja suklaamousset.

Aino kävi yhdessä äitinsä ja veljiensä kanssa noutamassa kakun, ja neidin ilmeestä päätellen kakku taisi olla oikein mieleinen, vaikkei se täysin vastannutkaan alkuperäistä ihastuksen kohdetta. Toivottavasti kakku on tykätty myös maunsa puolesta. :)

Paljon Onnea Aino! ♥

Spiderman- ja teletappikakku

Olin viikko sitten ystäväni luona viettämässä kummityttöni 2-vuotis- ja hänen veljensä 4-vuotissynttäreitä. Ystäväni oli ideoinut juhliin lapsosilleen mieleisen kimppakakun ja minä olin kakun teossa auttavana käsiparina. Tein kakkuun teletapit, kukkaset, nurmikon ja kermapursotukset, mutta muuten kakku olikin hyvin pitkälti ystäväni käsialaa.

Teletapeista oli kahvittelun loputtua jäljellä vain epämääräisiä osia, joten lapsivieraiden mielestä parasta taisi olla niiden tuhoaminen erilaisin raain keinoin. Ainakin aikamoinen naurunremakka kakun syöntiä siivitti.. :)

Prinsessakakku

Tervehdys täältä yllättävien teknisten ongelmien keskeltä! Muutaman vuoden vanha läppärini päätti sanoa sopimuksensa irti tiistaina.. Avomieheni yritti sankarillisesti pelastaa koneen, tietenkin tuloksetta, ja totesi lopulta että tulee luultavasti halvemmaksi ostaa kokonaan uusi kuin korjauttaa vanhaa.

Uutta odotellessa kaivelin eilen kaapin perukoilta ensimmäisen (noin 8 vuotta vanhan) kannettavani, joka toimii edelleen, todella hitaasti ja äänekkäästi vain.. Nyt siis vihdoin pääsin esittelemään valmistujaiskekkereideni viimeisen leipomuksen, elikäs prinsessakakun.

Tätä kyseistä kakkua varten tein neljän munan sokerikakkupohjan, jonka paistoin ø 22 cm:n vuoassa. Kostutukseen käytin vanilliinisokerilla makeutettua maitoa. Kakun välissä on vadelmahilloa ja kaksinkertainen annos diplomaattikreemiä. (Ohje yksinkertaiseen annokseen löytyy täältä.)

Täyttöä varten kakkupohja leikataan kolmeen osaan siten, että päällimmäinen kerros on noin 1 cm:n paksuinen ja loppuosa leikataan tasaisesti kahteen osaan.

Ensimmäiseen väliin laitetaan sekä vadelmahilloa että diplomaattikreemiä tasaiset kerrokset, ehkä noin pari desiä kumpaakin. Toinen väli täytetään siten, että hillokerroksen päälle tehdään diplomaattikreemistä keko. Kreemiä ei kannata levittää reunoille asti, vain keskelle. Kun kakkupohjan päällimmäinen kerros nostetaan ja painellaan kevyesti kreemikeon päälle, saadaan kakusta prinsessakakkumaisen pyöreä.

Väleistä mahdollisesti tursuavat täytteet voi levittää veitsellä kakun reunoille. Koko komeus kuorrutetaan ohuella kerroksella diplomaattikreemiä, ainakin itselläni kun sitä jäi jonkun verran yli.

Perinteisestihän prinsessakakkuja nähdään joko vaaleanpunaisella tai -vihreällä marsipaanilla kuorrutettuina, mutta minä käytin sitä mitä sattui olemaan, eli tällä kertaa luumun väristä ja kuningatarmarjojen makuista Odensen marsipaania. (Tämän kokoisen kakun kuorruttamiseen kannattaa varata marsipaania tai sokerimassaa 300 g.) Koristeeksi väkersin muutaman sokerimassaneilikan ja ennen kuin laitoin kukat, niin siivilöin pinnalle vielä hieman tomusokeria.

Kinuskikakku Eliakselle

Elias on tänään taas vuoden vanhempi (miten aika voi mennä näin nopeasti?) ja eilen vietetyille synttäreille matkasi tuttu ja turvallinen kinuskikakku 12 hengelle. Väliin toivottiin kestosuosikkia, eli valkosuklaatäytettä ja sen lisäksi jotain marjaista, joten tein valkosuklaa-mansikkakakun. Koska viime viikonloppuisista kakuista jäi vaaleansinisiä ruusuja yli, laitoin muutaman sellaisen koristeeksi ettei kakku jäisi aivan pelkistetyksi.

Paljon onnea Elias! :)

..Tämä oli muuten 14:sta tekemäni täytekakku kuluneen viikon aikana, kun lasketaan sekä kotona että koulussa kyhätyt mukaan. Vaikka täytekakkujen tekeminen onkin kivaa, niin nyt on kyllä kieltämättä vähän sellainen fiilis, että ei vähään aikaan kiitos! ;)

Äänimiehen kakku

Jere valmistui äänimieheksi (virallinen termi on kaiketi media-assistentti) ja hänen tämänpäiväisiin valmistujaisjuhliinsa tilattiin teemaan sopiva kakku – päivänsankarin tietämättä. Kakun tuli riittää 15 hengelle ja koristeeksi toivottiin kuulokkeita, mikrofonia, nuotteja tms. Aihe oli minulle täysin vieras, mutta googlen kuvahaku ja englanninkieliset hakusanat auttoivat miestä naista mäessä.

Tilaajalla ei ensin ollut ajatusta siitä, mitä kakun väliin haluttaisiin, mutta lopulta suklainen täyte geishoista alkoi kuulostaa houkuttelevalta. Kakku ei saanut olla liian makea, joten ehdotin geishatäytteen kaveriksi raikasta sitrustäytettä. Koekeittiössäni kehittelinkin muutaman eri version, joista kultamitalin vei raikkaan kirpsakka limetäyte.

Pohja on 5 munan vaalea sokerikakkupohja (ø 22 cm). Kostutukseen käytin vedellä laimennettua limemehua ja täytteinä siis geisha- ja limetäytteet. Kuorrutukseen ja koristeisiin käytin sokerimassaa. Kuorrutteen alle levitin ohuen kerroksen rasvakreemiä hikoilemisen ehkäisemiseksi.

♦ ♦ ♦

RASVAKREEMI
reilu annos ø 22 cm:n kakkuun

100 g pehmeää margariinia
40 g vettä
28 g sokeria

Mittaa vesi ja sokeri kattilaan, keitä viitisen minuuttia. Vaahdota margariini sokeriveden jäähtymisen aikana. Kaada sokerivesi rasvan joukkoon ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti sekoittaen.

♦ ♦ ♦

Kakku olisi voinut onnistua paremminkin. Käytin sokerimassaa kuorruttamiseen ensimmäistä kertaa, enkä saanut sillä yhtä siistiä lopputulosta aikaan kuin olisin marsipaanilla ehkä saanut. Sokerimassa kuivuu nopeasti ja kuivuessaan halkeilee, joten kuulokkeetkaan eivät ole siisteimmät mahdolliset eikä sankakaan pysynyt yhtenä kappaleena. Täytynee kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että sain kakun ylipäätään valmiiksi ja että tilaaja oli silminnähden tyytyväinen näkemäänsä. Toivottavasti saan vielä jossain vaiheessa tietää, mitä mieltä juhlissa oltiin yllätyskakusta! :)

Kinuskikakut

Isäni viettää 50-vuotispäiviään virallisesti vasta huomenna maanantaina, mutta juhlat pidettiin jo eilen. Minua pyydettiin tekemään kekkereihin kaksi kakkua, joiden maun ja koristelun sain päättää itse.

Kinuskikakkua en muista koskaan itse maistaneeni, joten päädyin sellaisiin. Väliin halusin jotain ei-niin-makeaa, joten kehittelin täytteeksi simppelin puolukkamoussen. Koristeeksi tein vaaleansinisiä ruusuja marsipaanin ja sokerimassan sekoituksesta ja marsipaanilehtiä. Kinuskin pinnalle spritsasin suklaalla viisikymppisen, mutta kuten arvata saattaa, niin ei menny niinku Strömsössä. Reunat halusin tehdä alunperin koristeraapalla, mutta raappani osoittautuikin aivan sudeksi eikä halunnut alkaa yhteistyöhön kerma-rahkan kanssa. Lopputuloksena paletilla tehdyt sileät reunat, jotka eivät oikeastaan ole niin sileät.

Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. Onneksi kakku oli sentään hyvää. :)

1+3-vuotissynttärit

Kummityttöni Venla viettää ensimmäistä syntymäpäiväänsä kuun viimeinen päivä ja hänen veljensä täytti reilu viikko sitten 3 vuotta. Sisaruksille pidettiin eilen yhteissynttärit ja minä sain kunnian tehdä juhliin täytekakun, jossa näkyisi sekä Disneyn prinsessaa että Salama McQueenia.

Koristelun suhteen halusin päästä suhteellisen helpolla, joten tilasin nettikaupasta Lumikki- ja Salama-hahmot. Samalla klikkasin ostoskoriin sokerimassoja, joista sitten askartelin kukkasia, perhosia, autonrenkaita ja ajoradan vaaleanpunaisella keskustalla. Synttärisankareiden äiti oli vielä hankkinut numerokynttilät, joten nekin tietysti tökättiin kakun reunoille puhallettaviksi. 6 munan sokerikakkupohjan (ø 26 cm) kostutin vaniljamaidolla ja täytteeksi laitoin vadelmahilloa sekä diplomaattikreemiä. Reunoilla on vispikermaa, jonka joukkoon sekoitin diplomaattikreemin rippeet kermaa jämäköittämään ja makua antamaan.

Salaman renkaat eivät valitettavasti pysyneet paikoillaan kakun leikkaukseen asti vaan valahtivat kermoja pitkin alas, mutta kerkesinpä sentään kuvat nappaamaan ennen tätä pientä katastrofia. Kaikesta huolimatta kakun ulkonäkö sai kovasti kehuja, eikä makukaan lainkaan hassumpi ollut. :)

Sydämellinen kakku

Tässäpä kakku, joka lähti kesäkekkereihin kera Aleksanterinleivosten.

Jälleen kerran pohjana 3 munan sokerikakkupohja, jonka paistoin tällä kertaa sydänvuoassa. Kostutukseen käytin sekamarjamehua ja kakun väliin kehittelin laktoosittoman vadelma-vaniljatäytteen. Kantena vaaleanpunaista sokerimassaa, ruusut ja lehdet marsipaania ja ”köynnökset” Dr. Oetkerin koristelugeeliä. Pursotukset vispikerman ja maitorahkan sekoitusta.

Kakun lopulliseen ulkonäköön olen hyvin tyytyväinen, mutta hetkittäin pieni epätoivo nosti päätään.. Yksi jännitysmomentti oli se, pysyykö vadelmakiisseli kakun välissä vai ei. Tein kiisselistä aikas paksua, mutta jottei se olisi yhtään pursuillut väleistä, niin olisi kannattanut heittää edes yksi liivatelehti sen joukkoon (tai vaihtoehtoisesti laittaa kiisseliä vähemmän). Vaniljatäytteen makua antavaksi aineeksi olin alunperin ajatellut käyttäväni vaniljakreemijauhetta, mutta lopulta en viitsinyt sitä käyttää, koska purkin päiväys on mennyt jo vuonna nakki. Käytin sitten vanilja- ja vanilliinisokeria, mutta niitä olisi varmaan pitänyt pistää paljon enemmän, jotta olisi tunnistettavamman vaniljan maun saanut aikaan. Myöskään kerman vatkaus, tai käsittely ylipäätään, pitkästi yli 20 asteen lämmössä ei ole kaikkein parhain vaihtoehto, mutta onneksi rahka kerman joukossa tekee pursottamisesta helpompaa.

Loppukaneettina voisi kai sanoa, että moni kakku päältä kaunis? Tällaisina hetkinä sitä niin toivoisi että voisi olla kärpäsenä katossa katselemassa kun kakkua leikataan ja maistellaan. :D

Synttärikakku 7-vuotiaalle

Lukaksen isoveli Elias täyttää huomenna lauantaina 7 vuotta. Hänen juhliinsa toivottiin noin 10 hengen kinuskikuorrutteista kermakakkua, jonka välissä olisi mansikkainen ja valkosuklainen täyte. Tarjouduin tekemään kakun päälle vielä onnittelutekstin marsipaanista ja sehän vaan passasi. Kysyin Eliakselta mahdollista väritoivetta marsipaanin suhteen ja hyväksynnän sai hänen lempivärinsä keltainen.

Halusin kokeilla kakun täytteeksi jotain uutta tuttujen ja turvallisten mansikka- ja valkosuklaatäytteiden sijasta. Kinuskikissan raparperi-mansikka-valkosuklaatäyte täytti toiveet, mutta epäilin yhdessä poikien äidin kanssa ettei raparperi välttämättä olisi lasten mieleen. Tarjosin raparperin korvaajaksi banaania tai omenaa, ja päädyttiin jälkimmäiseen, sillä banaanista veljekset eivät välitä. Raparperikiisseli täytteen osana vaihtui siis perheen omien omenapuiden sadosta tehtyyn hilloon.

Kakku on 3 munan ja paistettu halkaisijaltaan 20 cm:n vuoassa. Kostutukseen käytin ihan vaan viinimarjamehua ja kakun molemmissa väleissä on omena-mansikka-valkosuklaatäytettä. Kinuskia olen keitellyt vain kerran aiemmin, silloinkin kyseessä oli Kinuskikissan ohje (ja Eliaksen synttärikakku). Ensimmäiset vieraat tulevat tänään, joten kakku haettiin pyynnöstäni jo eilisiltana kun en olisi kuitenkaan saanut viimeisteltyä sitä tänään ajoissa koulupäivän vuoksi. En viitsinyt asetella marsipaanikirjaimia ja -numeroa kakun päälle pehmenemään, vaan annoin ne rasiassa heidän mukaansa.

Vispikerma ei oikein tahtonut olla ystävä kakkua koristellessani. Olisin halunnut vetää kakun reunat koristeraapalla ja pursottaa nätisti kinuskin reunoille, mutta kerma muuttui rakeiseksi lähes välittömästi kun aloin sitä kakkuun sivelemään.. Kerma kun ei siedä yhä uudestaan ja uudestaan pois kaapimista niin lopulta sutaisin kakkuun ihan tavallisen kermareunan tähtityllalla. Ei ihan sitä mitä olin ajatellut, mutta tärkeintä kai on että perheen mielestä kakku oli hieno ja maistuikin hyvältä.

Paljon onnea 7-vuotiaalle Eliakselle! :)